Tämä laulu on soinut mielessäni toista viikkoa. Kuin Vili olisi tiennyt tulevan ja lähettänyt viestin. Sanat ovatkin kuin Vililtä. Itkettää, että se ei enää näe ensi kevättä eikä kuule lintujen laulua. Linnut ovatkin eilen ja tänään käyneet usein kurkkimassa eri huoneiden ikkunoista. Vein äidiltä tulleen linnun vartioimaan Vilin hautaa. Ehkä nekin vaistoavat jotain...
"Mun sydämeni tänne jää
Kun aika on mun mennä pois.
Syystuuli vaan soi lauluaan
kuin kaiken tietää vois.
Mun sydämeni tänne jää
aina asuinpaikalleen,
vaik itse saan vain viivähtää
kesäiltaan viimeiseen.
Sä kevään näät taas kerran
ja kuulet laulun lintujen.
Jos herkistyt ees hetken verran
silloin ymmärrät sen:
mun sydämeni tänne jää,
se lähelläsi aina on.
Sen tavoitat, jos haluat,
vaikka maa ois lauluton."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti