Sivut

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

KAMELI NEULANSILMÄSSÄ

eli onko Jumalalla huumorintajua.

Tämä kysymys nousi mieleeni, kun lauantain aiheena kirjassa Aamiainen Jumalan kanssa oli Pyhä nauru. Jutussa annettiin ymmärtää, että kyllä Raamatussakin löytyy huumoria, vaikka se Jumalan Sana onkin. Esimerkkinä tarina kamelista, jonka on helpompi päästä neulansilmän läpi kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan. Toinen esimerkki oli kertomus herra ja rouva korpista eli linnuista, joista Jumala pitää huolen.

"Minkähän Raamatun käännöksen mukaan noi paikat on? Meillä ei ole herra ja rouva korppia, eikä kamelikaan puserru neulansilmän läpi. En ymmärrä noissa kohdissa olevaa huumoria, munsta ne on tosi vakavasti otettavia kohtia molemmat :O"

Tuollaisen palautteen sain. Itse näen silmissäni, miten kameli kurkistaa toisella silmällään nähdäkseen neulansilmän läpi, haistelee kuonollaan ja sitten yrittää kavionsa työntää sinne :D. Hauska mielikuva, eikä yhtään syntinen tai rienaava. Ja onhan linnuilla perheet. On isälintu, äitilintu ja poikaset. Jos korppipariskuntaa sanoo herra ja rouva korpiksi, liekö sekään syntiä?

Kyselin asiaa myös uskovalta ystävältäni ja papilta. Tällaiset vastaukset sain:

"No, kyllä sä tiedät, että on. Raamatussa monessa kohtaa."
Varsinaisen kommenttia tukevan tarinan hän pyysi myöhemmin poistamaan. Ilmeisesti huumorintaju ei riittänytkään sinne asti...

"En ole aamiaistekstiä lukenut, mutta kyllä Jeesus käytti vertauksissaan, kuten tuossa neulajutussa, liioittelua ja muitakin huumorin keinoja. Mikään inhimillinen ei ollut Jeesukselle vierasta ja iloitsemaanhan meitä käsketäänkin.
Mitä tulee Jumalan huumorintajuisuuteen, niin ajattelen, että ehkä tällaisten inhimillisten tunteiden sijoittaminen Jumalalle jää aina vähän ontumaan, varsinkin huumorin osalta, kun se on pitkälti makuasia. Ehkä sanoisin vaan, että huumori ei ole Jumalalle vierasta."

Lopuksi laitan kommentin, joka kertoo asiasta paljon: "Eikö meidät ole Jumalan kuvaksi luotu ja Hän on meihin huumorintajun luonut. Toisille tietysti enemmän kuin toisille."
Niinpä.

torstai 16. huhtikuuta 2015

MIELIPAHAA

Kullanmuru lähti katsomaan metsäkonenäytöstä.  "Nuoren metsän hoito kokopuupaalainmenetelmällä"  Jepulis. Mielenkiintoista varmaan =)

Esitys on meiltä muutaman kilometrin päässä ja kestää muutaman tunnin. Tarjolla on kahvia ja makkaraa. Miehiä metsässä, nautiskelevat varmaan nyt kun aurinkokin pilkistää pilvien raosta.

Jaakon veljen oli tarkoitus mennä mukaan. Olivat sopineet, että tulee meille ja jatkavat Jaakon autolla eteenpäin. Maassa kun on vähän lunta ja Jaakolla vielä talvirenkaat.  No, puoli tuntia ennen aiottua lähtöä veli soitti, että hänelle oli tullut naapurin mies kylään ja hän myöhästyy vähän. Kun hän oli myöhästynyt jo enemmän, Jaakko soitteli perään. Veli sanoi, että hänellä vielä menee, kun on niin jutut kesken. Jaakko sitten sanoi, että hän lähtee jo yksin. Ja lähti. Ressukka.

Minua on aina häirinnyt tuo, kun meidän kanssamme jotain sovitaan, niin olemme silti toissijaisia tai peräti kolmannella tilalla tapahtumien suhteen. Miksei veli voinut muka sanoa sille naapurin ukolle, että hänen pitää silloin ja silloin lähteä, kun on velipojan kanssa sovittu meno. Ei, kun jotain  muuta tulee, niin mitäpä niistä meidän kanssa sovituista. Tuolla naapurin ukolla tuskin oli mitään niin tärkeää, että sitä ei olisi voinut siirtää toiseen kertaan ja pitää aiemmin sovitusta kiinni.

Sama se on minun kanssani ollut aina. Jos vaan jotain muuta tulee, niin minun kanssani sovittu peruutetaan. Vaikka sille uudelle kysyjälle voisi sanoa, että muuta on jo sovittu, sori.
Kaikkein pahinta on se, kun joku kysyttäessä sanoo: "...jos ei mulle tule jotain muuta." Sitä ollaan niin kuin hätävara. Voin tulla, ellei yhtään mitään muuta ilmaannu. Mitä tahansa. Jotain. Ettei vaan tarvitsisi tätä lupausta pitää ja voisi muuta tehdä. Ikään kuin meidän menolla ei olisi mitään arvoa/merkitystä.

Kyllä minä niin mieleni pahoitin :(


VAUVOJA

Porukka on taas lisääntynyt kahdella.

Kaksi viikkoa sitten serkun tyttärelle syntyi toinen lapsi. Tällä kertaa poika. Äiti ja lapsi voivat hyvin. Isä, mummo, isomummi ja muut läheiset ovat myös voimissaan.

Viikko sitten Jaakon veljen pojalle syntyi toinen tytär. Ekan päivän jälkeen ilmaantui ongelmia ja vauva-parka joutui muutamaksi päiväksi teholle. Mutta kaikki on nyt kuitenkin hyvin ja vauva pääsi eilen jo kotiin.

Kivoja tällaiset perhetapahtumat, vaikka ne kauempaa menevätkin <3
Onnea heille kaikille!