Edessä oli siis viikonloppu kisumisun kanssa. Niinpä suunnistinkin Shelliltä suoraan lukiolle. Ajattelin vähän katsoa, mitä siellä oli tehty ja mitä piti tehdän ennen koulun alkua. Hirmuisesti olikin puuhaa. Alkuun tuntui, ettei osaa eikä löydä mitään. Eikä ketään saanut kiinni, kun olivat vielä lomilla. Niinhän minunkin pitäisi olla, vielä viikko.
Päivä hurahti ja äkkiä huomasin kellon tulevan neljä. Päätin jättää loput sikseen ja lähteä kaupan kautta viikonlopun viettoon. Vili pyrähti järkyttyneenä ovesta, kun oli aamulla vahingossa jäänyt sisään. Siellä se raukkaparka oli tassut ristissä, onneksi sentään muroja ja vettä riitti.
Yksinäiseltä tuntuu, kun muru on poissa. Työssäkin tuntui oudolta vuoden poissaolon jälkeen. Saa nähdä, miten homma lähtee käyntiin. Paljon muutoksia on tapahtunut, eikä parempaan suuntaan :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti